sunnuntai 20. toukokuuta 2018

PERUNAJAUHOPORKKANOITA JA LIDLIN TOMAATINTAIMIA

Sattumoisin poikkesin viikolla Lidlissä kun vietiin TETtiläistä bussipysäkille. Heti oven suussa oli häkkyrä täynnä tomaatintaimia, näyttivät surullisen nuopeilta.


Tutkiskelin tarkemmin pakkausta ja taimet alkoivatkin kiinnostaa, olivat sen verran erikoisia.


Ostin heti kaksi kuuden taimen laatikkoa. Tusina taimia maksoi 12 €. Puutarhalla taimista pyydetään 2,5-3 € kpl, mutta ovat tanakoita perus -Tanskanvientiä, niihin luotan.
Kasvihuoneeseen päästyään taimet virkosivat terhakoiksi tomaatintaimiksi. Muutaman päivän saavat vielä vahvistua laatikossaan.  Uuteen muovihuoneeseen ne vien kunhan  haen lisää multaa.
Omatkin taimet ovat alkaneet vahvistua vasta nyt.

Eilinen päivä vierähti takapihan kasvikompostin tyhjennyksessä. Tämänkin kompostin kehykset ovat Lidlistä jostakin ylijäämäpöydästä. Halpa, n 20 € ostos. Apumies pyrähti paikalle kun olin tyhjentänyt kompostin pohjia myöten. Jotkut osaavat ajoittaa kulkunsa. Hm!

Tyhjentämiseen tarvitsin neljä erilaista kottikärryä, vanhan vauvanammeen ja pari paljua.
Ai miksi noin monta välinettä? No siksi kun lajittelin kompostin sisällön: kuivat, karkeat rangat uuden kompostin pohjalle, maatumattomat töppäreet niiden päälle, puoliksi "sulaneet" lehdet sekoitettavaksi mullan kanssa kasvilavaan ja paras maatunut komposti omaan laariinsa.
Ruokakompostin tyhjennys vielä saa odottaa viileämpää ilmastoa.


Maatuneella kompostilla yritän saada eloa Kunnan Kukkapenkin jankkoiseen maaperään.
Viime kesänä vesiputkivuodon korjauksen jälkeen tein tienviereen kukkapenkin ja nyt se alkaa kukoistaa, lisäravintoa maa kuitenkin kaipaa.
Nyt siinä kukoistaa aivan upeat tulppaanit ja narsissit sekä leirikoululaisten orvokit.



Kasvilavoihin etupihan puolelle olen kylvänyt härkäpavut, kyssäkaalit, punajuuret ja salaatit.
Kesäkurpitsat ja maissit odottavat lämpimässä kasvihuoneessa ulospääsyä. Vahvistukoot vielä.
Kesäkurpitsoita istutan lehtikompostin päälle Åkero-omenapuun alle. Jonakin kesänä kurpitsa innostui kasvamaan kilpaa omenapuun kanssa ja ylettyi korkeimmillaan sen latvaan asti. Siellä ne kurpitsat heiluivat vierekkäin omenien kanssa.


Takapihan entiseen lasten kerrosänkylavaan istutettiin perinteinen Timo-peruna ja peiteltiin kompostin lehdillä ja ruohonleikkuujätteellä.
Palsternakat ja porkkanat ja sipulit pääsivät yhteiseen lavaan.
Porkkanansiemeniä liotin yön yli ja sekoitin perunajauholiemeen Ikean pussiin.

Kiisselin lirutin pussinkulmasta kasvimaan vakoihin.

Vielä on kylvämättä kesäkukkien siemenet. Eräänä lepohetkenä istuskelin kasvihuoneessa ja revin pusseja. Niitä oli 40. Sekoitin kaikki kesäkukat yhteen purkkiin. Kesäkukkapenkki tarvitsee lisää hyvää multaa joten nekin joutuvat odottamaan parempaa kylvöhetkeä. Sekoitan siemenien joukkoon hienoa hiekkaa, siten niitä on helpompi kylvää vaikka isoreikäisen siivilän läpi.

Olen hullaantunut viime syksyn sipuliostoksista. Tulppaanit ovat aivan upeita- pitkiä ja kookkaita ja sattumalta sopivan värisiä. Syksyllä istutin ne suoriin riveihin, hauskoilta ne näyttävät niinkin. Taidan kuitenkin nostaa ne väreittäin ylös kukinnan jälkeen ja tehdä uudenlaiset istutukset myöhemmin syksyllä.
Luumupuu kukkii nyt, kirsikka aloittelee ja omenapuut ovat kukassa tulevalla viikolla.


"Mua muuten ei enää yhtään kiinnosta noi puutarhahommat, en viitti edes kukkapenkkiin tassujani ohjata. Mua kiinnostaa enemmän nää poikien väliset jalitsumatsit."

 Leppoisaa alkavaa viikkoa!

torstai 10. toukokuuta 2018

TYÖN ÄÄNIÄ JA NAINEN RAAMEISSA

Pam, pam,  lhläs, lhläs, jne oli äänimaailma pari päivää sitten. Käytiin Puutoimessa hankinnoilla.

 Sama ääniterapia jatkui kotipihassa kun lautapinoa purettiin.
"Miks`noita pitää heitellä, onko se ansiokkaampaa työn tekemistä kun kuuluu ääntä?"
On kuulemma, tietää tekevänsä.
Ja ergonomiankin kuuluu olla näin, syväkyykkyjä ei mittamiehet harrasta.
Ensimmäisenä päivänä:


Seuraavana päivänä:
"Pidä  mittanauhaa siinä kulmassa, otetaan ristimitta."
Minä kun en ole matemaattinen henkilö, sain oppitunnin kuinka ristimitta saadaan kohdalleen: potkaistaan yhtä kulmaa, taas mitataan kulmasta kulmaan ja ruuvataan laudat paikalleen.

Kootut kehikot kannettiin paikoilleen takapihalle ankaran mietinnän kera.
"Kumpi tulee takapuolelle?"

"Pidä sitä paikallaan, mun täytyy käydä vaihtamassa akku, tää hyyty!"

Eilen tehtiin vihreän kasvisuojan siirto talon toiselle puolelle.
"Ei tu onnistuun, ei tu onnistuun!" Kuulin aika monta kertaa.
"Ota kiinni ja kannetaan."
2x3 alumiinikehikko piti kuljettaa etupihan kautta ja kukkapenkkien päältä.
Se siirrettiin autokatoksen viereen.

Kasvisuojan ympärillä on sopivan kokoinen lautakehikko, sen sain kannettua Neljännen Pojan kanssa paikalleen. Huoneen kehikko oli valmiina paikoillaan ja taas kuulin kun kehikkoa piti asetella.
"Ei tu onnistuun!"
No, minä tyttö kaadoin koko härvelin kyljelleen ja niin saivat miehet kehyksen paikalleen. Härvelin sitten nostin paikalleen enkä enää kuullut "eituonnistuun".
Tämä kasvisuoja saa toimia maalausverstaana pari päivää, aion nimittäin ruiskumaalata ikivanhat ja rupiset HobbyHall -muovituolit uusiokäyttöön.
Kuvan jakkaran ostin eilen Lidlistä, istuimen alla on säilytyslaatikko ja jakkara  nurinpäin on hyvä polvituki,  jaloista saa tukea kun yrittää nousta polviasennosta ylös.

Rakennusprojekti tänään puolenpäivän aikaan, runko pystyssä.

Tuntia myöhemmin.

Seuraava vaihe oli viiniköynnösten sitominen. Toisessa nurkassa kasvaa itse kasvattamani toisen huoneen Zilgan siementaimi vuodelta 2010, toinen köynnös on muutaman vuosi sitten alelaarista ostettu Supaga. Molemmista olen saanut satoa, Zilgasta viime kesänä ämpärillisen.


Niin, nyt se on valmis- tämä kolmas kasvihuoneeni. Suojamuovi on ostettu jo viime kesänä tähän tarkoitukseen. Kokoa tällä uutukaisella on 4x2, sivukorkeus on 1,6, joten ilmaa riittää.
Alakehyksen ensimmäiset laudat ovat kestopuuta, muut tavallista lautaa. Pystypuut ovat 5x5 soiroa vai mikä sen nimi onkaan? Kulmatuet ovat puretusta kasvihuoneesta, ovikehys entinen saunanoven raami, saranatkin ovat kierrätettyjä. Hintaa tälle "mummonmökille" tuli reilu 100 € ja ihan vaan muutama ärräpää pääsi ulkoilmaan.
Sisustaminen odottaa huomista.

Lopuksi huumoria:
Muistan vanhan vitsin jota pojankollit kertoivat Tampereella Armonkallion uimakopeilla 50-luvulla:
Eräs neiti oli koiransa kanssa uimarannalla. Yht´äkkiä koira karkasi kun neiti oli vaihtamassa uimapukua. Neiti kirmasi puudelinsa perään vain peilinraamit edessään:" Ootteko nähny Tätää, ootteko nähny Tätää!"
"Ollaan, mutta ei koskaan raamit kaulassa."


Tulipahan taas puuhailtua, näin pyhäpäivän ratoksi.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

VALKOVUOKKOJA JA LÄHTEENSILMÄ

Vihdoinkin saatiin meidän nurkille lämmin ja sateeton viikonloppu. Pitkät päivät tehtiin pihapuuhia ja valmistakin saatiin aikaan.
Puoliso- herra Kukkaro puhalteli pihatiet puhtaiksi ja minä surauttelin Boschillani korkean pinon oksia hakkeeksi.
Marjapensaille heittelin kananp-t ja hakkeet päälle. Syksyllä sidoimme marjapensaat lyhteiksi ja nyt oli helppo hoidella pensaitten alustat siisteiksi. Lyhteille sidotut puskat eivät lamoa talven lumien alla ja ovat heti keväällä terhakkaasti pystyssä kun sidonnat aukaisee.


Talvivalkosipulit omassa penkissään ovat napakoita alkuja, itusipuleita on näköjään kylväytynyt sinne tänne joten valkosipuleita on vähän joka paikassa.


Sadonkorjuuseenkin  pääsee, lipstikat ja ruohosipulit ovat jo reheviä mättäitä.
Syksyllä korjaamatta jääneet muutamat purjotkin ovat keräilykypsiä perunasopan mausteeksi.
Kuinka jäivätkin keräämättä???


Takapihan kukkapenkissä on idänunikko lähtenyt hyvään kasvuun. Tämä unikko tekee valtavat hehkuvan "unikonpunaiset" kukinnot.  Siirsin sen uuteen paikkaan pari vuotta sitten. Viime syksyn viimeisillä lämpimillä se yritti avata ainoan kukkansa onnistumatta siinä täydellisesti. Nyt kukinta saattaa onnistuakin. Juurakko on Puutarhavelhotätini jo 1900-luvulla antama alku.
Jos jotakin juurakoita tänä keväänä ostan ne tulevat olemaan unikoita, vaaleanpunaisia.

Etupihan penkeissä ovat unikot valloittaneet tyhjät paikat, annan niiden olla ja kukkia kaikessa rauhassa, kesäkuun alku on niiden loiston aikaa.

Viime kesänä tein kolme uutta kukkapenkkiä ja korjasin pari vanhaa.
"Pestyjen kivien" penkki Makkarabaarin takana on nyt sipulikukkien valtakuntaa. Siinä on hyvällä alulla narsissit, laukat ja kevättähdet. Kuun lopulla lisään tähän reilusti multaa ja kylvän monta pussillista kesäkukkien siemeniä.


Tienvieren toisen penkin reunustin ylijäämätiilillä pitkäksi suoraksi penkiksi "rivi-ihmisen" psyykeeni mukaan. Viime keväänä huomasin, että teen kaikista penkeistä suoria kaukaloita ja vain jonkin penkin olen saanut ikään kuin vahingossa muodokkaammaksi.
Tulppaanitkin siinä ovat suorassa kuin sotapo...eikun henkilöt. Tähänkin penkkiin riittää kesäkukkien siemeniä. Yllättävän hyvin ovat tiilet pysyneet asennossa vaikka tien talven lumet on aurattu / lapioitu niiden päälle. Tulppaanien takaa pitäisi nousta toinenkin rivi tulppaaneita.
Muuten, menneenä talvena ei näkynyt täällä myyriä, oliko Teillä?

Takapihalla ja metsänreunassa ovat valkovuokot kukassa.


Samoin sinivuokot ovat vallanneet isot alueet entisestä metsästä.

Satuin kiertelemään Puolen Hehtaarin Metsässäni pikkukuokka kädessä. Ihmettelen aina alapihan sammalikon punertavaa väriä. Tontin yläreunassa sen on heleän vihreää. Eri lajiketta?



Kuusen kannon juurella oli vesilätäkkö ja kun kädessä oli työkalu, niin olin kuin pikkupoi ..henkilö kun innostuin tekemään puroa, että vesi pääsi virtaamaan . Oikeasti, kuusikossa on ollut lähteensilmä joka on nyt hautautunut kasvuston alle. Nytkin se pulputti kirkasta vettä "silmästään" kun vähän kaivelin kurakkoa.
Puolisolla -herra Kukkarolla ei riitä ymmärrystä sen esille kaivamiseen. Ehdotukseni sai viipyilevän katseen...
Oma lähde olisi kiva omistaa. Naapurilla oli sellainen ja hän myi kolikoilla lähdevettä kyläläisille.

Kesäkatoskin saatiin taas asennettua ja kalusteet rahdattua paikalleen. Sisustus on vielä karun näköinen, pöydältä puuttuu kukat ja muut koristelut.


Takapihan kasvihuoneen siirto autokatoksen viereen odottaa... Kahteen mieheen -puoliso- herra Kukkaro ja minä- rouva Myttynen sen aiomme kokonaisena siirtää. Hmm!
Tulen kuulemaan useammankin kerran:" Ei tu onnistuun, ei tu onnistuun!" Väännän kuulokojeen äänettömälle niin tämäkin homma taas sujuu kuin tyhjää vain.
Tulevalla viikolla aloitetaan uuden muovikasvihuoneen kyhääminen. Uusi kasvihuone tehdään viiniköynnösten takia. Niitä on kaksi muutaman vuoden ikäistä eikä tämä kasvisuoja riitä niille talvisuojaksi.


Tänään pääsi aloitettujen töiden listalle etuterassin tuunaus. Viikonlopputeinit sattuivat olemaan lavankantoapuna moponpesujen välissä.


"Kylän melkein karvaton koira" oli apuna, haukkumisiakin kuului, tehtiinkö jokin toimi väärin?

Iloisia yllätyksiä löytyi kun kaksinkerroin kuljin kasvistoissani: Lidlin viimekeväinen köynnöskuusama on hyvin hengissä ja pukkaa terhakoita lehtiä. Myös Jackmannii-kärhö näyttää elävältä.


Kasvihuoneesta en puhu nyt enempää, salaatit, tillit ja persiljat ovat itäneet laatikossa, joriinin taimet ovat 30 senttisiä, miekkaliljat tanakoita.
Tomaatintaimiostoksille on syytä mennä...
Aurinkoista viikkoa!

lauantai 21. huhtikuuta 2018

SUPERMESSUILLA JA KOTIPIHASSA

Tänään oli onnenpäivä kun pääsin Supermessuille. Tälle päivälle olin varannut muun menon jo helmikuussa, mutta harmikseni se peruuntui.  Olen käynyt näillä messuilla joka vuosi, tällä kertaa ne olivatkin monipuoliset, samassa hässäkässä oli puutarhamessut, käsityö- ja design- tuotteita, matkailua, keräilyä ja messu-uutuutena äänilevyt.


 Messuseurana oli pojantytär Elsa ja ystävänsä Liisa. Tytöt olivat opiskelijainfossa perjantain Tampereella, illalla katseltiin tyttöjen viimevuotinen "Vanhojen"-video, Elsa ja Rasmus juonsivat ohjelman. Aamulla jo ennen kymmentä lähdettiin kohti Pirkka-hallia eli Tampereen messu-ja urheilukeskusta.


Matkailupuolella oli monessa paikassa maistiaispöytiä ja saatiinkin maistella monenlaisia herkkuja. 
Parhaita olivat teet ja maustetut leivät. Inkivääri olut -aah mikä jälkimaku!

Tällä viikolla saatiin kasvihuone viljelykuntoon, kuvassa  alkava projekti. Rehkin ja raadoin entisen lautakäytävän ensin nurinniskoin ja sen jälkeen ulos kasvihuoneesta. Kyllä sitä näköjään saa aikaiseksi kun  tarpeeksi yrittää. Hiki tuossa touhussa tuli. 
Jo syksyllä poistetun trampoliinin alla oli vanhoja betonilaattoja, ne raahasin yksi kerrallaan odottamaan puhdistamista ja pesua. Sammaleet laattojen pinnasta poltettiin pois kuumailmapuhaltimella- tohottimella.
Tässä vaiheessa olin saanut puolison -herra Kukkaron päiväuniltaan apukäsiksi roudaamaan pari kottikärryllistä mursketta laattojen alle. 


Touhu oli niin hektistä, että en saanut kameraa taskustani työvaiheen aikana.
Puolivalmista; yksi laatta vielä mahtuu ja yksi 120 cm kukkalaatikko salaateille. Toivottavasti sopiva löytyy tai asetelmani jää epäsymmetriseksi.😕


Olen kasvattanut viimevuosina tomaatit ja kurkut viiden litran suurkeittiöämpäreissä, mutta nyt laitankin taimet multaan. Kukkalaatikoissa kasvatan alkukesän salaatit ja basilikat. Nyt on kasvatus myöhässä kun vasta saatiin lasit vaihdettua ja huone siivottua.
Punamustan työkaluämpärin ostin viimekevään messuilta.
Kaatopaikkakuormaan tuli taas pari jätesäkillistä poistettavia ämpäreitä ja ruukkuja ja muuta romua.


Kasvihuoneen ympäristö on vielä siivoamatta ja järjestelemättä, maa on niin märkä juuri sulaneen lumen jäljiltä.
Jymylle -valvovalle työnjohdolle- olen kattanut maan laatoilla, ettei tule  valittamisia ja vältytään turhilta pesuilta.

Puutarhamessuista piti kertoa, mutta mitään erityistä kerrottavaa ei ole. Lähtiessäni totesin, että uusia taimia, sipuleita tai juurakoita ei tarvitse tänä keväänä hankkia. Enkä sitten ostanutkaan.
Hankin tarpeelliset taimet kylältämme, Ylisen Kauppapuutarhalta.
Koristeheinämättäitä istutettavaksi betoniruukkuihin katselin, mutta taidankin istuttaa niihin viiruhelpiä, sitä on siirrettäväksi asti ja pysyisi hallinnassa.

Risupöllö kiinnosti, se olisi hauska ulkona ikkunan edessä.


Tulihan sitä jotakin hankittua. 
Ohra kuulemma on hyvä karkoittamaan happamuutta. Olen joskus?? havainnut happamuutta puolison -herra Kukkaron olemuksessa kun on tullut heräteltyä niiltä makoisilta päiväunilta betonilaattojen pesuun ja muuhun roudaamiseen. 
Jospa syöttäisin tarpeeksi happamuudenestävää luomuohrapuuroa, saisinko tyynemmän apumiehen?

Messutuliaiseksi  toin muikkukukon.


 Lumi on tänään lähes sulanut pihasta ja kukkapenkeistä. Jymyn kätköt ovat paljastuneet, on löydetty neljä eriparista hansikasta, leikkipamppu, pyyheliina, lenkkari, patalappuja ym.


Syksyllä istutetut sipulit ovat hyvässä kasvussa, joku pieni valkoinen (en juuri nyt muista mikä) vai onko kevättähti? sipulikukka on aivan ihana kuihtuneitten lehtien vieressä. Olisipa niitä enemmän.


Uudessa penkissä Makkarabaarin takana on tulossa laukkoja, narsisseja ja tulppaaneita. Kesäksi kylvän tähän kesäkukkia.


Kylvön ajat ovat edessä, nimittäin on aika kylvää etanarakeet!
Tämä iljetys löytyi etupihan penkistä vuorenkilven lehdeltä.
Huomenissa on käytävä ostamassa kanisteri etikkaa. Vähempi ei taida kesäksi riittää.



Tähän ikävään ilmiöön päätän tämänpäiväisen puutarharaporttini.
Kaikesta huolimatta, hyvää sunnuntaita!

perjantai 13. huhtikuuta 2018

TEPPANA SAI KYYTIÄ JA LENTONÄYTÖS

"Haettiin postia Emännän kanssa. Mää jähmetyin tiukkaan paikallaseisontaan kun näin pellonreunassa otuksen. Se oli kai se teppana joka oli Emännän omenapuita käyny karsimassa ilman mitään lupaa. Niin mää Emännä puolia pidän, että oitis lähdin karkotuspuuhiin. Nykäsin hihnan Emännän kädestä ja kirmasin peltoo pitkin teppanan perään hirsitalolle asti. En tiä mihin se teppana hävis, hukkuko lumeen vai mitä, mutta en sitä löytäny mistään ja palasin Emännän viereen."



"Postilaatikon vieressä sitten sulassa sovussa vierekkäin katseltiin  leikkilentokoneelta näyttävän pörriäisen esitystä. Se teki siinä meidän pään päällä muutamia kieppejä ja pyörähdyksiä, saatiin ihan oma ilmailunäytös. Ja ilmaiseksi."


Maija-serkku Göteborgista kyseli, joko meiltä on lumet hävinneet. Ei vieläkään. Piha ja puutarha ovat paksun lumen alla.


Kasvihuoneista ei saa pressuja pois, narut ovat jäätyneen lumen alla ja lumivallit ovat nekin vaarallisen jäisiä, lasit halkeavat jos kinoksia lapioi mataliksi.


Tienvieren vuorenkilpien päältä on juurakoiden lämmössä lumet lähteneet, lehdet ovat vielä maata vasten, antavat lämpöä sulaville juurilleen.


Leirikoululaisilta ostin viime keväänä orvokkeja ja istutin niitä tähän "Kunnan Kukkapenkin" rinteeseen.


Nyt muistellaan koululaisten leirikoulua, olikohan heillä yhtä mukavaa kuin minulla kun saan ihailla tätä lumen alla säilynyttä orvokkimätästä!

Kylvin maanantaina varmuuden vuoksi lisää tomaatinsiemeniä ja nyt ne odottavat koulimista. Maanantaina kylvin myös samettiruusut, nekin odottavat pääsyä isompaan ruukkuun.


Mitähän näille tuoksuherneille pitäisi tehdä? Onneksi olen varannut maitopurkkeja, niihin mahtuu muutama alku samaan purkkiin.


Puuilosta ostin uuden kasvihyllyn, entisiä- jo pari kesää ulkonaolleita- en viitsi sisätiloihin kesähuoneeseen tuoda. Kelpo kasvisuoja maksoi alle kaksikymppiä, mutta on nyt ihan riittävä taimilleni. (Perhe siellä takana skoolailee -jo vuodesta 1992)



"Tossa iltapäiväkoivennostoreissulla pelästyin oikein kunnolla, jäi suorituskin ihan kesken. Tapani mukaan olin siapannu Emännän saappaan reissuun lähtiessäni. Pitelin sitä varmuuden vuoksi hampaissani kun nostin takajalkaa kuusen vieressä. Siinä mun edessäni oli joku omituinen möykky ja mää pelästyin niin, että saapaskin putos. Mää murahdin sille möykylle muutaman kerran ja lähestyin lopulta varoen. Emäntä mulle huuteli, että se on linnunpesä, Isäntä pudotti sen tuolta pöntöstä. Ei tarvinnu pelätä."


Vielä saa Alla Omenapuun lepopaikkani olla rauhassa. Kunhan omenapuu kukkii, jospa silloin olisi aikaa keinuttelulle ja lukutuokiolle.


Nyt on taimien koulimistunnit edessä.
Hyvää viikonloppua!