Sivut

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

PUUTARHAN SYYSSIIVOUS

Taas syksy ja lokakuu. Kiva juttu.
Kasvimaahommat on lopetettu tältä syksyltä ja uusia suunnitelmia haudotaan tulevalle kasvukaudelle.
Takapihan yhden omenapuun alla olevan kasvilavan siirsin paremmalle paikalle talon päätyyn.
Puun alle saan sopivan työskentely- ja lepopaikan. Siirretyn kasvilavan pohjustin kasvijätteillä, kasvihuoneen kelvottomalla savimullalla ja lavan paremmalla mullalla. Tulevana kesänä kasvatan siinä vaikka porkkanaa.
Talvivalkosipulit istutin vasta eilen oikeanpuoleiseen lavaan kuukausimansikoiden taakse. Parikymmentä kynttä laitoin maahan, pikkusipulit laitoin kasvamaan kasvihuoneen taakse.
"Lentävästä" kasvihuoneesta poistin kaiken elottomaksi käyneen kasvualustan. Tulevat kasvualustat laitan mustiin muovikaukaloihin säkeissä.
Purin sieltä käytävänkin ja ladoin tiilet uuteen järjestykseen. Nyt on siistiä.
Viiniköynnökset ohjasin kasvamaan katonrajaan ja seiniä pitkin.
Toissasyksynä kaadetun villiomenapuun torson juurelle istutin keväällä auringonkukkaa ja ruusupapua.
Auringonkukat kasvoivat talon harjan korkeudelle, ne piti sitoa puuhun kiinni -lasten hyppynarulla, kun muutakaan pidikettä ei siihen hätään löytynyt.
Edellisenä kesänä ostin uuden oksasilppurin - Boshin. Sillä silppuroin viime syksynä korkean aronia-aidanteen. Aivan tyytyvänen en silppuun ollut. Keväällä vein rautakauppani myyjälle näytille silppurin jätöstä.
Myyjä tiesi heti mikä oli vialla ja ohjeistuksella saatiinkin uusi silppurini hyvin toimivaksi.
Nyt olenkin saanut tehdä monta kuormallista hyvää maanpeitesilppua korkeista perennoistani.
Nelimetrisiksi kasvaneet saskatonitkin katkaistiin ja nekin pääsivät silppuriin. Pariin kesään saskatoneissa ei ole ollut marjanmarjaa joten poikki joutuivat.Toivottavasti kasvavat uudelleen, niistä on hyvä poimia maukkaat mehumarjat.
Lasihuoneen  Zilga teki pari ämpärillistä rypäleitä. Höyrytin ne mehuksi omenoiden kanssa. Viinintekoon en jaksanut ryhtyä.
Lasihuone odottaa vielä lopullista syyssiivousta, paprikat saavat kypsyä siellä rauhassa.

Leikkimökin edustalta poistin vuolukivilaatat ja kylvin niiden tilalle nurmea.
Leikkimökin takana oli muutama huonosti voiva herukkapensas, nekin poistin. Nyt on nurmenleikkuuta tarpeeksi asti.
Syksyn lehdet vielä odottavat haravoimista ja perennapenkit siivousta.

Joko pitäisi hankkia päältäajettava leikkuri? Tai puutarhuri?

lauantai 6. syyskuuta 2014

SYKSYN ALKUA

Tästä se alkaa, uima-altaan tyhjennyksellä meidän syksy. Vasta kesä-heinäkuun vaihteessa uimakausi omassa altaassa avattiinkin, oli niin kolea kesäkuu. Heinäkuun helteet saatiin viettää pulikoimalla  monta kertaa päivässä. Tällä viikollakin pihatöiden jälkeen pulahdin uimaan, mutta nyt tuli vihreyttä altaan pohjalle joten päästetään allas talvilepoon. 
Puutarhatöitä olen saanut aikaiseksi: tyhjensin "lentävän kasvihuoneen" kurkkukasvustosta (satoa tuli ämpärillinen) ja vanhasta kasvualustasta. Se oli aivan elotonta savea. Purin vanhan käytävänkin ja ladoin alustalle uudet tiilet. Tiililattia pitää hyvin lämmön kevään kylmillä. Takaseinän viinirypäleet sidoin kasvamaan kattolautoja pitkin. Muutama rypäleterttukin tuli, vaalea Supaga teki maanrajaan viisi terttua, ovat vielä raakoja, pikkusormenpäänkokoisia ja kirpeitä. 
Maissisato oli taas kohtalainen, samoin papusato ja kyssäkaali. Palsternakka on vielä maassa. Talvivalkosipulit nostin jo maasta, istutan kynnet uuteen penkkiin. Satoa tulikin reilusti.
Takapihalle perustettuun kukkapenkkiin tilasin keväällä Viherpeukaloilta syyspäivänhattua ja liljoja. Liljat aloittivat kukintansa vasta eilen. Liljoissa on niin huumaava tuoksu, etten voi niitä kasvattaa kulkureitillä. Nyt voin katsella niitä turvallisesti keittiön ikkunan takaa. Samassa penkissä kasvaa korkea sinipallo-ohdake ja kultapallo,  nauhus ja syyspäivänhattu. Niissä hyöri sankoin joukoin mehiläisiä, ampiaisia ja monenlaisia perhosia. Edellisenä kesänä ei paljoa perhosia näkynyt, nyt niitä oli samaan aikaan jopa kymmenen. Oli neitoperhoa, ritariperhosta, amiraalia, suruvaippaa ja joitakin muita tuntemattomampia.


Luumupuu teki taas runsaan sadon-ampiaisille. Ämpärillinen kerättiin itsellekin.
Omenasadosta on kerätty puolet. Melba ei ole kypsää, eikä Punakaneli. 
Omenat ovat tänä vuonna pienehköjä, mutta enimmäkseen terveitä. Muumiotautia on vähän, samoin omenakääriäisiä. 
Kolme maijallista tässä iltapuhteena keittelin mehua. Pihlajanmarjoja laitoin omenien joukkoon muutaman litran. Tänä syksynä nekin ovat hyviä ja puhtaita.
Toisessakin kasvihuoneessa on kasvu jo pysähtynyt. Viimeiset tomaatit kypsyilevät, samoin paprikat.
                                         Paprikoiden ulkonäkö on kuin monsterimaailmasta.
Etuterassin viinirypäle Zilga yllätti sadollaan. Näitä on mukava napsia suuhunsa terassilla istuskellessa. Näillä lämpimillä.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

HILJAISELOA PUUTARHASSA


Tänä kesänä elo pihalla ja puutarhassa kasvien tiimoilta on ollut vaisua. Alkukesän kylmyys vei puista hedelmänalut, vain luumupuu notkuu vielä vihreistä luumuista.  Samoin viinirypäleet. Niitä näyttä tulevan terassin taimeen ja lasihuoneen isoon Zilgaan ja muovihuoneen kahteen nuorempaan taimeen.
Muotopuoli Melba on täynnä raakileita, taas katkesi yksi painava raakileoksakin.
Åkero teki viime kesänä valtavan sadon, alkukesällä se kukki runsaasti, mutta nyt raakileita on vain muutama. Kertovat nuo ammattilaiset, että Åkerolla on tapana sadon jaksottaisuus.
Huvitus ja Punakaneli näyttävät tehneen puolet edellisvuoden sadosta, hyvä niin.
Uudelleenkasvaneen juurakon puun sisäoksilla on monta omenanalkua, jännityksellä odotan mitä niistä kehittyy. Pikkuruinen, mutta leveäksi kasvanut Lobo teki yhden kukkarykelmän, omenia ei yhtään.
Kurkuntaimia oli paljon, kasvua ei. Nyt vasta kukintojakin näkyy. Sama kohtalo meloonilla. Luulen, että savinen kasvualusta ei enää toimi. Kesäkurpitsat sinnittelevät lehtikompostilavassaan, kukanalkuja niissäkin on vasta nyt.
Onneksi yrtit rehoittavat, tässä rakuuna. Rakuunaa ja oreganoa olen jo laittanut kuivumaan.
Raparperin lehdistä teimme laattoja, toivottavasti saamme ne ehjinä siirrettyä.


Osa kukista on kukkimisensa kukkinut, korkeat huhtakurjenpolven kukinnot katkoin, lehvästö on kauniimpi siistittynä. Samoin olen poistanut tai taitellut päivänliljan kukkavarret piiloon lehvistön alle.
Valkoinen varjolilja -hämylilja- on paljon minua pidempi. Takapihalle istutetut sipulit näyttävät jurottavan ensimmäisen istutuskesän ajan, näitäkin odottelin sen vuoden.
Tämänpäivän kukkijat.
Seuralainen terassilta sukelsi altaaseen uiskentelemaan -sammakkoa.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

"OORVOOKKIINII TUUMMAASIILMÄÄ...

-kultasydän pieni, katsot aina lempeästi kun käy luokses tieni." Otsikon haikeudella tätä laulua laulettiin kansakoulussa. Sarviorvokki Viola Cornuta on yksi lempikukisani. Nimenomaa sinisenä.
Perheelläni oli siirtolapuutarhamökki 50-luvulla Litukalla Tampereella. Kapeaa käytävää reunusti siniset orvokit, polun toisella puolella oli leimuja. Äiti (tai isä) haravoi iltaisin -tai ainakin lauantaisin-polun haravalla kuviolliseksi. Niin tekivät muutkin.
Omalla pihallani tätä samaa käytäntöä olen vinkannut Puolisollekin. Tänään viimeksi hän niin tekikin. Meillä on isoja kuusia tien vierellä, niistä putoilee käpyjä ämpärikaupalla tähän aikaan kesää. Sisääntulotie on aina vähän roskaisen näköinen ellei sitä välillä haravoi.
Aamupäivällä tein koirani Hymyn kanssa lenkin ja huomaamattani jäinkin pihalle touhuamaan. Kolmeksi tunniksi. Pihaessun ehdin ennen möyrimistä päälleni pukea. Takapihan kukkapenkkiin istutin uusia juurakoita ja penkki odotti katteen levittämistä. Keittiön ikkunasta näkyi häiritsevästi iso komposti ja sen siirto piti tehdä. Heti.
Onneksi Puoliso oli lähettyvillä ja sainkin apumiehen kompostin siirtoon. Kompostin paikalle siirsin taas lipstikkaa ja jonkun katoamattomaksi manaamaa piparjuurta. Joku ei ole saanut piparjuurta häviämään palstaltaan, mutta minulla kasvu ja lisääntyminen on ollut kituliasta. Kasvakoon nyt uudella paikallaan, saa levitäkin vapaasti jos haluaa.
Juhannusruusu on tänä kesänä upea.
Päivänliljat kurkkivat kesähuoneeseen:
Verikurjenpolvi on kasvanut isoksi mättääksi:
Unikot alkavat lopetella kukkimistaan ja iso huhtakurjenpolvi aloittelee.
Vuohenputkipahalaista saa taas poimia kottikärrykaupalla penkeistä. Kuorikatteen lisääminen perennapenkkiin on sen kasvua vähän hillinnyt, se on todettava.
Vaikka kesä on jo sillä toisella puolella, ei olla uima-allasta kylmien ilmojen takia pystytetty, eikä suihkualtaassakaan ole pumppua. Viimetalviset vedetkin siinä vielä lilluu. Ensimmäisenä arkipäivänä saan tilaamani pumpun hakea postista. 
Jospa jo tulevalla viikolla se parempi kesä alkaisi näyttäytä näilläkin nurkilla. 
Nyt sataa vettä.
Siirryn kesähuoneeseen myöhäiseen lounaspöytään.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

TALVIUNILTA ON HERÄTTY

Terve, pitkä talviuni MUMMUKAN blogissa on päättynyt. Edellinen juttu oli marraskuussa.
Outo talvi monenlaisine säineen on ohitettu.
 Tänään sää sateineen on juuri sellainen mitä ei keskikesän alkupäivinä haluaisi kokea. Moni viettää hääjuhliaan huomenissa, niin meidänkin lähipiirissä tehdään. Me Puolison kanssa emme ole näihin hääjuhliin menossa, ne vietetään toisella puolella Suomea. Lämpimin ajatuksin ja onnentoivotuksin olemme hengessä mukana. Huomenna -Kielon päivänä- viettää yksi pojantytär 13-vuotispäiviään. Onnentoivotuksia siihenkin suuntaan. Kun  tyttö syntyi, olin vielä työelämässä ja työtovereideni kanssa jännitettiin tätä syntymää.

Kotipuutarhakin on herännyt kesään. Maaliskuun alussa laitoin itämään tomaatit, paprikat ja basilikan. Hyvin lähtivät kasvamaan. Paitsi keltainen tomaatti. Se kuihtui kohta taimelle noustuaan ja ostinkin keltaisen tomaatin taimet puutarhalta. Kurkut ja meloonitkin ovat hyvässä kasvussa.-tietenkin nyt jo. Niitä kumpaakin on kasvamassa yli kymmenen tainta, jos sato on samanlainen kuin viime syksynä, olemme hukkumassa kurkkuihin. "Lentävään" kasvihuoneeseen laitoin toukokuun alussa muutaman perunan kasvamaan, tulevalla viikolla jo saamme omia uusia perunoita Juhannuspöytään. Lasikasvihuoneen edustalla on kasvupaikka yrteille,parsalle ja raparperille. Parsa on vasta parivuotiasta, hyvin teki tänäkin keväänä pötkylöitä, vielä niistä ei ollut aterioiksi. Laatikoissa kasvaa salaattia, tilliä ja mangoldia.

Rakuunaa ja lipstikkaa saa jo korjata pakastimeen ja kuivattavaksi. Muutama valkosipulikin on tähän penkkiin mahtunut. 
Takapihan lavoissa kasvaa valkosipulia, maissia, kyssäkaalia, palsternakkaa ja papuja. Perunoiden lisäksi.
Vesimyyrän kaluamasta juurakosta pelastamani omenapuu on jo kolmemetrinen. Viime keväänä siinä oli kolme kukkaa, nyt kukkia oli koko puu täynnä. Muista puista oli kukat jo tuulen mukanan lentäneet, tässä ne ovat vieläkin kiinni. Saapa nähdä minkälaisia omppoja siitä saadaan. 
Lasihuoneen Zilga-rypäleessä on taas paljon rypäleenalkuja, samoin terassin taimessa. Rypälettä on täytynyt leikata jo monta kertaa. Aina on sylillinen poisvietävää. Muovihuoneessakin on useita rypäleterttuja vaikka alut ovat vasta metrisiä.
Takapihalle tein viime kesänä uuden kukkapenkin. Loppukesällä sitä jo jatkoin metrin verran ja keväällä taas saman verran. Nyt tämän penkin koko on n 4X5. Siihen siirtelin muista penkeistä juurakoita- kuunliljaa, päivänliljaa, palavaa rakkautta, vuorikaunokkia, yrtti-iisoa, sinipallo-ohdaketta, nauhusta, kurjenpolvea ja
valkohanhikkia. Tätä kukkaa ei löydy puutarhamyymälöistä. Kukka on kuin mansikalla. Kasvi leviää melko helposti runsaasta siementuotannosta ja viihtyy kuivalla ja niukkaravinteisella maaperällä- ainakin meillä.
Tänä keväänä tilasin Viherpeukaloilta muutaman pionin, puuliljan, syysleimun, kaunopunahatun ja purppurapikkusydämen. Uusi penkki kaipasi syysväriä ja siksi halusin nuo syksyn kukkijat takapihalleni.
Penkin laidalle istutin kirsikantaimia, ne poistin muiden pensaiden kätköistä. Toinen niistä teki jo kymmeniä kukkiakin.
Viemärikaivannon takia takapihan hyvinpalvellut katos jouduttiin purkamaan. Tuntui, että ilman katosta ei oikein pärjätä, siispä Puoliso rakensi uuden. Minun tehtävänä oli poistaa vanhat betonilaatat rakennelman alta. 50 laattaa poistin ja kannoin varaston seinustalle. Kun uusi terassi oli valmis, oli laatat taas kannettava paikalleen. Minullehan sekin toimi kuului.
Tälle terassille paistaa aamuaurinko.
Pylväiden juurille istutin humalaa. Olen ostanut monta humalanjuurakkoa ja odottanut niistä käpyjä. Outo sattuma, että kaikki ostamani juurakot ovat tuottaneet vain kukkia, ei niitä käpyjä. Vai syntyykö kävyt vasta vuosien kasvun jälkeen?