perjantai 13. kesäkuuta 2014

TALVIUNILTA ON HERÄTTY

Terve, pitkä talviuni MUMMUKAN blogissa on päättynyt. Edellinen juttu oli marraskuussa.
Outo talvi monenlaisine säineen on ohitettu.
 Tänään sää sateineen on juuri sellainen mitä ei keskikesän alkupäivinä haluaisi kokea. Moni viettää hääjuhliaan huomenissa, niin meidänkin lähipiirissä tehdään. Me Puolison kanssa emme ole näihin hääjuhliin menossa, ne vietetään toisella puolella Suomea. Lämpimin ajatuksin ja onnentoivotuksin olemme hengessä mukana. Huomenna -Kielon päivänä- viettää yksi pojantytär 13-vuotispäiviään. Onnentoivotuksia siihenkin suuntaan. Kun  tyttö syntyi, olin vielä työelämässä ja työtovereideni kanssa jännitettiin tätä syntymää.

Kotipuutarhakin on herännyt kesään. Maaliskuun alussa laitoin itämään tomaatit, paprikat ja basilikan. Hyvin lähtivät kasvamaan. Paitsi keltainen tomaatti. Se kuihtui kohta taimelle noustuaan ja ostinkin keltaisen tomaatin taimet puutarhalta. Kurkut ja meloonitkin ovat hyvässä kasvussa.-tietenkin nyt jo. Niitä kumpaakin on kasvamassa yli kymmenen tainta, jos sato on samanlainen kuin viime syksynä, olemme hukkumassa kurkkuihin. "Lentävään" kasvihuoneeseen laitoin toukokuun alussa muutaman perunan kasvamaan, tulevalla viikolla jo saamme omia uusia perunoita Juhannuspöytään. Lasikasvihuoneen edustalla on kasvupaikka yrteille,parsalle ja raparperille. Parsa on vasta parivuotiasta, hyvin teki tänäkin keväänä pötkylöitä, vielä niistä ei ollut aterioiksi. Laatikoissa kasvaa salaattia, tilliä ja mangoldia.

Rakuunaa ja lipstikkaa saa jo korjata pakastimeen ja kuivattavaksi. Muutama valkosipulikin on tähän penkkiin mahtunut. 
Takapihan lavoissa kasvaa valkosipulia, maissia, kyssäkaalia, palsternakkaa ja papuja. Perunoiden lisäksi.
Vesimyyrän kaluamasta juurakosta pelastamani omenapuu on jo kolmemetrinen. Viime keväänä siinä oli kolme kukkaa, nyt kukkia oli koko puu täynnä. Muista puista oli kukat jo tuulen mukanan lentäneet, tässä ne ovat vieläkin kiinni. Saapa nähdä minkälaisia omppoja siitä saadaan. 
Lasihuoneen Zilga-rypäleessä on taas paljon rypäleenalkuja, samoin terassin taimessa. Rypälettä on täytynyt leikata jo monta kertaa. Aina on sylillinen poisvietävää. Muovihuoneessakin on useita rypäleterttuja vaikka alut ovat vasta metrisiä.
Takapihalle tein viime kesänä uuden kukkapenkin. Loppukesällä sitä jo jatkoin metrin verran ja keväällä taas saman verran. Nyt tämän penkin koko on n 4X5. Siihen siirtelin muista penkeistä juurakoita- kuunliljaa, päivänliljaa, palavaa rakkautta, vuorikaunokkia, yrtti-iisoa, sinipallo-ohdaketta, nauhusta, kurjenpolvea ja
valkohanhikkia. Tätä kukkaa ei löydy puutarhamyymälöistä. Kukka on kuin mansikalla. Kasvi leviää melko helposti runsaasta siementuotannosta ja viihtyy kuivalla ja niukkaravinteisella maaperällä- ainakin meillä.
Tänä keväänä tilasin Viherpeukaloilta muutaman pionin, puuliljan, syysleimun, kaunopunahatun ja purppurapikkusydämen. Uusi penkki kaipasi syysväriä ja siksi halusin nuo syksyn kukkijat takapihalleni.
Penkin laidalle istutin kirsikantaimia, ne poistin muiden pensaiden kätköistä. Toinen niistä teki jo kymmeniä kukkiakin.
Viemärikaivannon takia takapihan hyvinpalvellut katos jouduttiin purkamaan. Tuntui, että ilman katosta ei oikein pärjätä, siispä Puoliso rakensi uuden. Minun tehtävänä oli poistaa vanhat betonilaatat rakennelman alta. 50 laattaa poistin ja kannoin varaston seinustalle. Kun uusi terassi oli valmis, oli laatat taas kannettava paikalleen. Minullehan sekin toimi kuului.
Tälle terassille paistaa aamuaurinko.
Pylväiden juurille istutin humalaa. Olen ostanut monta humalanjuurakkoa ja odottanut niistä käpyjä. Outo sattuma, että kaikki ostamani juurakot ovat tuottaneet vain kukkia, ei niitä käpyjä. Vai syntyykö kävyt vasta vuosien kasvun jälkeen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti